Jaahas, kerrataanpa hieman viikon tapahtumia...

GouGoulle tein tuossa taannoin tosi pitkän ja vanhan jäljen, jossa oli yhdeksän esinettä. Hieman katkonaisesti se sen jäljesti, välillä oli hyvää ja tarkkaa työskentelyä, välillä taas ote herpaantui. Huomatessani sen menevän yhden esineen ohi, nyppäsin sitä takaisin ja painostin tarkentamaan ja jouduin toistamaan tätä useampaan kertaan ja pikkusen kylmäsi jo sydän alaa, että ruuvaanko minä liian tiukalle, mutta mitä vielä! Kun sain sen viimein osumaan esineelle (joka sattui olemaan niinkin huomaamaton ja pieni kuin tupakantumppi) sai se siitä suuret kehut, namit ja hetken rauhan ja sitten mentiin melko pitkään tosi tarkkaan ja innolla. No, loppujen lopuksi tuolta jäljeltä nousi vain seitsämän esinettä, mutta olen siihen tyytyväinen silti.

Seuraava jälki otettiin muutamaa päivää myöhemmin ja se oli ihan eri kaliperia: puolisen tuntia vanha ja lähes suora, kaksi esinettä ja yhteensä matkaa joku 100m, eikä siinä toki ollut mitään propleemaa.

Ainiin ja ajoihan Gou tuossa joku päivä myös pitkästä aikaa vieraan tekemän jäljen. Sitä hieman jännitin, että hokaako se enää ollenkaan jäljestää muita, kun niin pitkän tovin olen itte vaan tallonut sille jälkiä, mutta ei siinäkään mitään ongelmaa ollut.

Tottista ollaan treenailtu kyllä mutta ei kai siinä mitään sanomista ole. Goulle vaihdoin seisomiskäskyn, sillä sen on selkeästi vaikea erottaa minun "istu!"- ja "seis"-käskyjä, jotenka nyt ollaan sisäänajettu uutta "top!"-käskyä.

Agilityssäkin käytiin Goun kanssa tossa viime torstaina. Ekaa kertaa, kun olimme rataa suorittamassa kuulin jokun sanovan: "harvoin näkee noin vauhdikkaita dalmiksia". Joo myönnetään; se menee ihan kamalan lujaa ja minulla on pikkuisen ongelmia pysyä vauhdissa mukana. Siksihän olen siirtynyt pelkkään käsi- ja vartalo-ohjaukseen, kun ei siitä tule mitään, että mun pitäisi pystyä siinä vauhdissa vielä huutelemaan jotain käskyjä... mutta kivaa on! Se on meillä agilityn ainoa tarkoitus, että on kivaa! Pitäisi vissiin kuitenkin maksaa se hemmetin lisenssi, kun ilman sitä ei vissiin saisi edes treenata...

Eilen päästiin piiiitkästä aikaa hakutreeneihin. Goulle otettiin tuuli-ilmasuja niin, että maalimies meni piiloon ja minä kuljin kytketyn koiran kanssa noin 50m päässä ja kun huomasin Goun saavan hajun, kehuin ja peruutin muutamia metrejä sitten lähetin koiran maalimiehelle. Ei mitään mainittavaa tästä ja maalimieskäyttäytyminenkin oli vissiin oikein sopivaa.

Gismolle laitoin kaksi maalimiestä metsään tallaamattomalle alueelle noin 50m päähän tiestä. Lähetin Gismon haravoimaan aluetta, itse tiellä hengaillen ja molemmat koira löysi ja ilmaisi vaivattomasti, mutta toiselta maalimieheltä meinasi tulla minua vastaan, mutta kun murahdin sille ja sanoin "Akka!", niin palasi sujuvasti ilmaisemaan maalimiestä. Seuraavalla kerralla täytynee taas laittaa maalimiehelle ylläripalkka.

Ja sitten tuohon mummuun... Musta tuntuu, että Greta ei enää oikeasti kuule mitään. Ei se voi olla valikoivaa kuuloa, että lähtee väärään suuntaan jolkottelemaan mun sitä huudellessa, tai mä en ainakaan usko tai en näe mitään syytä miksi kiltti ja läheisriippuvainen koira lähtisi eri suuntaan jolkottelemaan, kuin koko muu lauma. Se on nyt meinaan muutaman kerran tehnyt niin, mutta onneksi Gou on koulutettu bokserin noutaja :D Se meinaan tarvittaessa ja pyydettäessä pyyhältää Gretan luokse ja näyttää sille suunnan minun luokseni...