GouGou pääsi tänään rotunsa alkuperäistehtävään. Joskaan minä en ole aatelinen, eikä tuolla Haapaveden metsissä liene maantierosvoja.

Lähdettiin siis ratsastusretkelle, minä Syltyllä (lämppäri-ruuna) ja kaveri Ilmarilla (suokki-ori) ja mukana juoksemaan lähtivät Gou ja kaverin sakemanninarttu: Aisha.

Ensimmäisessä tien ylityksessä tulin alas ja otin Goun kiinni ja talutin hevosen ja koiran tien yli. Juuri kun olin meinaamassa laskea Goukkarin irti ja nousta takaisin selkään, huomasin, että jotain puuttuu: kypärä! Vaikka onkin tälläinen lahopää, niin hyvä kai sitä on suojella kuitenkin, joten eikun taluttamaan hevonen takaisin tallille ja uusi yritys kypärä päässä.

Kun sitten palasimme kohtaan, johon olimme muut jättäneet sai Syltty kauhean peruutuskohtauksen: "mitä tuolla on??" Sain sen sitten rauhoittumaan ja tajuamaan, että Ilmarihan se siellä vaan. Olin oikein tyytyväinen Goun käyttäytymiseen "vauhkon" hevosen rinnalla: väisteli vain ja katteli, että mikä tuolle "isolle" tuli. Gismon kanssa, jos olisin ollut olisi se suvereenesti ruvennut paimentamaan hevosta ja sehän se kovasti auttaakin, kun koira juoksee hevosen ympärillä haukkuen.

Enivei, koko lenkki meni oikein moitteettomasti! Ja kivaa oli kauniissa lumisessa metsässä kulkea. Ainoa vaan, mikä mua häiritsee, on se kun Gou kulkee varmaan 80% matkasta hevosen takana, onneksi Syltty ei potki eikä välitä tuon taivaallista koirista, mutta jotenkin tuo tapa pitäisi saada kitkettyä pois, kun kuitenkin joskus mulla voi olla alla potkiva hevonen.

Vielä pitäisi tänään mennä tottistelemaan, mutta en varmaan kerkiä siitä kirjoittelemaan, kun tarttee lähteä huomenna kukonlaulun aikaan ajamaan työhaastatteluun ja siitä sitten viikonloppua viettämään kaverin luo Tampesteriin.